Noilla sanoilla alkoi siis Sissin ja Satsan arvostelut Maailman Voittajassa! Ja molemmille vielä laatumaininta "erinomainen"! Luokkasijoituksia ei kummallekaan tullut, sen verran kova taso oli. Eipä silti, en niitä sijoituksia edes odottanut. Molempien arvostelut löytyy omilta sivuilta.
Satsan kanssa AVO-luokassa oli yhteensä 29 narttua, joista 16 sai ERI:n, lopuille tuli EH. Tuomarina oli Marja Talvitie. Luokkasijoitus ei ollut siis lähelläkään, mutta eipä tuo haitannut kun Mötikkä meni niin hienosti!
Sissin kanssa veteraaneissa kilpaili 15 muuta koiraa, joista yhtä lukuun ottamatta kaikki saivat ERI:n. Sissi oli mukana vielä kahdeksan parhaan joukossa, kunnes tuomari Jukka Kuusisto tuli kättelemään - joten ei pöllömpi suoritus siis ollenkaan tuolta Pötikältä!
WDS 2014 oli siis tuplasti ERInomainen päivä! Mieltä lämmittää erityisesti se, että nuo ERI:t tuli pitkän linjan porokoiratuomareilta. Satsan poikaystävä Eero (Tuhkavuorten Yön Revontulenloisto) sekä omistajansa Kaisa oli myös meidän jengissä mukana. Eero olikin todella hienosti nuorten luokan ykkönen eli pääsi kilpailemaan sertistä, cacibista ja MV -tittelistä (sekä myöhemmin vara-sertistä ja vara-cacibista). Eero oli mukana myös kasvattajaluokassa, jossa tulivat toiseksi.
Näytelmöinnin jälkeen Lady Von Siiseli pääsi autoon lepäämään, koska aamulla saatiin auto todella hyvälle paikalle parkkihalliin - auringolta suojaan ja paikkaan jossa kävi koko ajan pieni tuulenvire, joten missään vaiheessa ei autosta tullut tukalan kuuma paikka kun ikkunat oli raollaan. Me muut lähdettiin shoppailemaan, kun edellisenä päivänä näin myynnissä olevan juuri niitä valjaita joita olen Satsalle peko-hommiin suunnitellut ja netistä katsellut. Sieltäpä löytyi sitten vallan passelit Julius K9 -merkkiset valjaat, joista alan nyt tuunaamaan työasua Satsalle.
Perjantaina olin siis Maaritin ja Bonon kanssa ottamassa alkutuntumaa tähän suureen tapahtumaan. Bono oli nuorten luokan kakkonen. Ja kuten "Kolmas kerta toden sanoo", niin sunnuntaina lähdin vielä Titin mukaan turisteilemaan ja loppufiiliksiä ottamaan. Titin ve-laika Siltamiehen Vilijonkka oli lauantaina valioluokassa Cacib+ROP, eli sai MV-14 -tittelin. Hienoa!
WDS 2014 oli siis tuplasti ERInomainen päivä! Mieltä lämmittää erityisesti se, että nuo ERI:t tuli pitkän linjan porokoiratuomareilta. Satsan poikaystävä Eero (Tuhkavuorten Yön Revontulenloisto) sekä omistajansa Kaisa oli myös meidän jengissä mukana. Eero olikin todella hienosti nuorten luokan ykkönen eli pääsi kilpailemaan sertistä, cacibista ja MV -tittelistä (sekä myöhemmin vara-sertistä ja vara-cacibista). Eero oli mukana myös kasvattajaluokassa, jossa tulivat toiseksi.
Näytelmöinnin jälkeen Lady Von Siiseli pääsi autoon lepäämään, koska aamulla saatiin auto todella hyvälle paikalle parkkihalliin - auringolta suojaan ja paikkaan jossa kävi koko ajan pieni tuulenvire, joten missään vaiheessa ei autosta tullut tukalan kuuma paikka kun ikkunat oli raollaan. Me muut lähdettiin shoppailemaan, kun edellisenä päivänä näin myynnissä olevan juuri niitä valjaita joita olen Satsalle peko-hommiin suunnitellut ja netistä katsellut. Sieltäpä löytyi sitten vallan passelit Julius K9 -merkkiset valjaat, joista alan nyt tuunaamaan työasua Satsalle.
Perjantaina olin siis Maaritin ja Bonon kanssa ottamassa alkutuntumaa tähän suureen tapahtumaan. Bono oli nuorten luokan kakkonen. Ja kuten "Kolmas kerta toden sanoo", niin sunnuntaina lähdin vielä Titin mukaan turisteilemaan ja loppufiiliksiä ottamaan. Titin ve-laika Siltamiehen Vilijonkka oli lauantaina valioluokassa Cacib+ROP, eli sai MV-14 -tittelin. Hienoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti