Ensimmäinen askel kohti tulevaisuutta:
Satsalle hyväksytty käyttäytymiskoe (PAKK) ja koulutustunnus BH! Ja näin ollen saatiin oikeus osallistua SPKL:n pelastuskoirakokeisiin. :)
Koe oli 8.7.2015 Pieksämäellä Partaharjulla, tuomarina toimi Hannele Lummeranta.
Ja jos joku olis 6.5.2015 miulle sanonut, että kahden kuukauden päästä olette suorittamassa BH-koetta hyväksytysti, niin olisinpa vain kyllä nauranut melkoiset p*skaräkänaurut päälle. Vaan sitten tuli seuraavana päivänä torstai 7.5., jolloin tapahtui jotain odottamatonta ja usko tekemiseen palautui - suurtakin suuremmat kiitokset siitä Akulle!
Koko syksyn, ja etenkin talven, olen hakannut päätä seinään, kun tottis ei onnistu. Tai onnistuihan se jollain tapaa, mut mie olin ite koko ajan sitä mieltä (vaikka muut väitti vastaan...) että joku siinä mätti, jotain siinä oli mihin en ollut aivan tyytyväinen - mutta kukaan muu ei sitä huomannut. Muiden kehuista ja kannustuksesta huolimatta tiesin (ja tunsin) että joku oli pielessä. Mutta mikä?!? Sitä ei kukaan kertonut. Kunnes tosiaan eräänä toukokuisena torstaina rauniotreenien jälkeen sain omin silmin nähdä miten taitavasti Satsa seuraa. Ja heti siihen perään kun yritin itse ohjata Satsaa, niin uskomatontä kyllä - viidessä sekunnissa löytyi se pieni "jokin" mihin en aikaisemmin ollut tyytyväinen, eli se pieni "joku" mikä tuntui olevan pielessä. Akun kokemus ja tietotaito - se oli se mikä sen syyn löysi. Ja tätä pientä vikaa kun sitten lähdettiin korjaamaan (ohjattu treeni 1 krt/vko + omatoimista 1-2 krt/vko), niin eipä aikaakaan kun jo löysin itseni kopa:sta tutkailemasta koekalenteria. Ja hetkeä myöhemmin olin varaamassa ja maksamassa meille koepaikkaa...
Mutta itse BH-kokeeseen ja suoritukseen:
En muista juurikaan mitään tuomarin suullisesta arvostelusta - ilmeisesti sen verran oli vielä jännitystä korvien välissä, että meni hieman ohi mitä kerrottiin. Mutta kevyesti meni siis läpi, ei tehnyt tiukkaakaan. :)
Tässä joitain sekalaisia poimintoja, jotka jäi mieleen: kokonaisvaikutelma joko "erittäin hyvä" taikka sitten "hyvä". Remmiseuruu oli liikkeenä "erinomainen". Paikkamakuu oli kehnoin osa-alue, koska viime metreillä Satsa nousi ylös ja alkoi nuuhkimaan maata ympärillään, ja liikkui ehkä juuri ja juuri sen sallitun määrän, kunnes jäi seisomaan paikoilleen, tästä arvosana "tyydyttävä". Tuomarin sanojen mukaan "Ohjaaja toimi koeohjeen mukaisesti" (eli kaikesta paineesta ja jännityksestä huolimatta muistin miten seuraamiskaavio menee, ja askelmäärätkin oli melkosen lähellä totuutta). Joissain käännöksissä Satsa vähän jätätti, mutta otti omatoimisesti kiinni ja jatkoi seuraamista oikealla paikalla. Jäävät liikkeet ja luoksetulo, niissä ei kait liiemmälti ollut huomautettavaa. Henkilöryhmä oli teknisesti hyvin suoritettu, Satsan seuraaminen ok. Perusasennoissa ei huomautettavaa.
On se vain jännä, vaikka miten olet kisannut käytännössä koko pienen ikäsi ja vaikka missä lajissa, niin silti tällänen "uuden alueen valtaaminen" saa jännittämään niin pirusti! Ja unohtamaan melkein kaiken sen mitä on opetettu... eli mie yritin parhaani mukaan sössiä meijän koesuoritusta (mm. unohtamalla kiittää koiraa...), mut Satsapa ei siitä häkeltynyt vaan suoritti mallikkaasti, koska se osasi nämä jutut. Ja se miun vasen käsi! Se ei ollut oikeastaan siellä päinkään missä piti... Suorituksen loppupuolella kontakti hieman tippui, mikä oletettavasti johtui pelkästään palkattomuudesta ja siitä etten tosiaan ollut kiittänyt lainkaan missään vaiheessa (vaikka edellisiltana säännöistä vielä luin että se on aivan sallittua liikkeiden välissä...) - eli Satsa ei välttämättä siis tiennyt tekevänsä oikein, vaikka suorittikin niin helkatin hienosti!
Tyhmä minä!! :D
 |
| Joukko helpottuneita BH-koelaisia - kaikille hyväksytty tulos. :) (c) Leila Pitkänen |
 |
| Team Toivottomat & Personal Trainer Aku. :) (c) Leila Pitkänen |
No mutta pääasia on että me koirakkona ollaan nyt yhtä koekokemusta rikkaampana, ja hyväksytty suoritus alla. Tästä lähdetäänkin suuntaamaan seuraavaa etappia kohti! Siitä lisää myöhemmin... ;)
