Satsasta LT & BALT MVA & C.I.B!

Viikko ennen joulua vietettiin viikonloppu Liettuan maalla, pääkaupungissa Vilnassa teemalla:
"Tytöt ja Kyösti läks isolle kirkolle!"

Matkaan lähdettiin siis jo torstaina 15.12., jotta tällä kertaa jäisi aikaa kierrellä myös hieman kaupungilla eli nähdä muutakin kuin pelkästään majapaikka ja näyttelyhalli.

Autoon pakattiin neljä koiraa ja kaksi naista; pystykorvaosastoa edusti Sissi, Satsa ja Neponen, luppakorvia Veikko (joka myös Kyöstinä tunnetaan...). Kuljettajan roolia hoiti allekirjoittanut ja taitavana kartturina toimi Minna B - tavoitteena niinkin hurja saavutus, että kotiintuomisina 9 eri titteliä näillä neljällä koiralla. :D

Perjantai vietettiin siis Vilnassa, uusia tuulia haistellen ja tutkaillen. Täytyy todeta, että kuraisesta ja vetisestä kelistä huolimatta varsin kaunis kaupunki!

Olikohan joku "Castle hill"...

Gediminasin torni

Vilnan kaupunkia

Taustalla "Hill of Three Crosses"

Užupis, kaupunginosa jossa meidän majapaikka sijaitsi.

Kukkulan laelta, Gediminasin tornin juurelta oli aika hulppeat näkymät; alla avautui koko Vilnan kaupunki. Torniin ei lähdetty kiipeämään (pääsylippu 4€); sieltä olisi varmasti ollut vielä mahtavammat näkymät!

Joulumarkkinat Vilnan katedraalin juurella.

Hieman erilainen joulukuusi.
Mutta kaunis!

Kaupunginteatteri

Presidentin linna

Presidentin linna

Vuodenaikaan ja ajankohtaan sopivasti kaupunkia oli somistettu jouluvaloilla ja jouluisilla koristeilla. Kaunista! Silmiin pisti myös se, että kaikin puolin kadut ja ympäristöt oli siistejä - johtuen ehkä siitä että joka aamu aikaiseen oli työmiehet siistimässä paikkoja.

Ilmeisesti onnistuttiin saapumaan Vilnaan keskellä jonkinsortin juhla-aikaa, koska torstaina ja perjantaina paukkui ilotulitteet pitkin iltaa joka puolella kaupunkia. Onneksi oli paukkuvarmat koirat matkassa - ei minkäänlaista reagointia vaikka välillä pamahteli melko lähelläkin.

Majapaikkana meillä oli siis huoneisto/studio Butas Užupyje -nimisestä paikasta, vanhan kaupungin puolelta. Ja tälläkin kertaa hinta-laatusuhteeltaan sangen onnistunut valinta. Emäntänä oli Sigita, joka piti huolen että tytöt kesti leivässä. :D Pienen kävelymatkan päässä oli myös ihan älyttömästi kaikkea kivaa ja nähtävää, sekä ennen kaikkea mukavat ulkoilumaastot koirien kanssa liikkuessa!

Lauantaina herättiin siis ensimmäiseen näytelmäpäivään. Menomatkalla sattui pieni erehtyminen reitin valinnassa heti melkein alkumetreillä, mutta pienten mutkien (ja kummallisten liikenneympyröiden kautta...) löydettiin itsemme näyttelypaikalle. Ja ihan ajoissa vielä, kaikista mutkista huolimatta. ;)

Sissille lauantaina valioluokan toinen sija ja vara-cacib, vaikka tuomari kysyi heti alkuun "Is this normal?". Epäselväksi sitten jäi mitä tuolla tarkoitti... Koska tarvittava serti jäi saamatta, niin se tiesi sitä että Sissiltä jäi myös valiotittelit saamatta tältä reissulta. Neponenkin näytelmöi junnuluokassa EH:n verran - koska ylälinja ei ollut täydellinen(!!), niin ei ERI:ä. Mitään muuta moitetta ei tullut - tosin hampaita katsoessa mutisi jotain "veterinäär", eli eläinlääkäriinkö olisi siitä pitänyt lähteä? Eli uutta Liettuan reissua tiedossa siis. ;) Veikolle sen sijaan toiselta tuomarilta JUN ERI, jun-SERT & jun-ROP, mutta tämän tuomarin mielestä Veikko oli liian pieni (niin, Veikko joka on jo nyt koon ylärajalla...) eikä sen takia antanut aikuisten ROP'ia. Että varsin outoja setiä sattui meille tuomareiksi. :D

Mökkihöperöt, jotka kiinnitti aika lailla jokaisen ohikulkijan huomion. :D

Takaisin majapaikkaan palattiin suorinta reittiä, vain sellaiset pienet kolmisenkymmentä kilometriä vähän koukaten. Oli nimittäin liikenneonnettomuus reitillä, eikä haluttu mennä keskustaan. Joten kierrettiin sitten eteläistä reittiä pitkin. No, mikäs siinä oli ajellessa kun kartturi oli koko ajan kartalla missä mennään. :) Pikainen koirien huolto ja etsimään ruokapaikkaa kaupungilta.

Boom! Burgers, Vilna.
NAM!

Sunnuntaina jatkettiin uudella sykkeellä ja uudella tuomarilla. Veikolle jun-SERT, jun-ROP & ROP, ja näiden myötä LT JMVA -titteli.

Neponen perseili jälleen EH:n verran, tällä kertaa kehäkäytös oli syynä ettei voinut saada ERI:ä. Tuomari vielä harmitteli, että kaunis koira ja se varmasti tulee vielä voittamaan myöhemmin. Mutta tänään, tässä kunnossa, vain EH. Sissi esiintyi veteraaneissa, saaden ERI1, vet-SERT & vet-ROP.

Satsa sen sijaan korjasi koko potin: VAL ERI1, sert, cacib & ROP, sekä tämän seurauksena myös tittelit LT MVA, BALT MVA & C.I.B!!

Liettuan ja Baltian tittelit vahvistettiin saman tien näyttelypaikalla, C.I.B odottaa FCI:n käsittelyä ja vahvistunee ensi kesän aikana.

Summa summarum: 4/9 titteleistä saavutettu tällä reissulla. :)

C.I.B.* FI & EE & LV & LT & BALT MVA
Pohjanpaimen Cha-Cha

Sunnuntaina vielä hieman juhlittiin uusia valioita, Satsaa ja Veikkoa.

Kakkua, kuohuvaa ja tietenkin ruusukkeita!

Satsa osallistui bileisiin aktiivisesti...

...kun taas Veikko taipui unten maille...

...ja Queen of the House päivysti pöydän alla. :D

Ja illan bileet oli sen verran rankat, että yöllä
ei kukaan hiiskahtanutkaan nukkumapaikaltaan.

Liettuan näytelmämaailmasta täytyy todeta sen verran, että sangen mielenkiintoinen kokemus oli kyllä! Kun on täällä Suomessa tottunut jouhevasti pyöriviin kehiin ja siihen että kehästä lähdettäessä on tiedossa mitä koira on saanut, niin... tuolla oli ihan vain hieman erilainen tapa toimia. ;)

Mutta eihän siinä mitään, uutta reissua on jo suunniteltu ja majoituksia varattu. Eli maaliskuussa mennään jälleen - kunhan on ensin tammikuun turneesta selvitty... onneksi näitä koiria riittää. :D

Kiitos taas Minna! Aivan huippua reissata, kun on tuollainen sielunsisko matkassa mukana! <3

Upea viikonloppu: saldona RTK2!

Tulipahan saavutettua edes jotain tuloksia tänä vuonna - kaiken sen sairastelun ja muun epäonnen jälkeen...

Jyväskylä 30.10.

AVO-luokka startattiin siis lokakuun lopulla Jyväskylässä, vähän niinkuin lennosta päätin lähteä kisaamaan. Ei ehkä ollut ihan loppuunasti harkittu päätös, mutta käytiin nyt kuitenkin. Tuloskin eli AVO HYV 73p. sieltä sitten tuli - tosin todella huonolla suorituksella. Miinuksia tuli 2 x -10 TVÄ (ylimääräiset istumiset molemmissa), 2 x -3 UUSI sekä -1 KONTR. Eli just ja just pysyttiin siis hyväksytyissä rajoissa.

Satsa oli lievästi sanottuna ihan omissa maailmoissaan; liekö johtunut juuri menneistä juoksuista ja ab-kuurista (oli siis vahva epäilys alkavasta kohtutulehduksesta) vai mistä. Meillä olisi ollut mahdollista jatkaa heti perään toiseen avo-luokan kisaan, mutta päätin kuitenkin jättää väliin ja mennä kotiin jatkamaan treenausta. :D

Lahti 3.12.

 Marraskuussa käytiin siis siinä sivussa misseilemässä Tartossa, ja jatkettiin treenausta 1 x vko KSSK:lla.

Pikku hiljaa tekemisessä alkoi olla taas "menoa ja meininkiä", ja sepä näkyi aika hienosti joulukuun ensimmäisessä kisassa Lahdessa 3.12. kun tulostaululle ja kisakirjaan kirjattiin todella upeasti AVO HYV 99p. ja sijoituskin 1/18 eli luokkavoitto!! Radan ainoa miinus tuli vinoudesta liikkeessä "koira eteen, oikealta sivulle". Eli nyt oltiin siis yhtä tulosta vaille RTK2...

Väsynyt kisakoira :D

3.12.2016 Lahti RT, AVO-luokan sijoittuneet
(c) Nina Janger

Koulutustunnusta lähdettiin "jahtaamaan" heti seuraavana päivänä Porvooseen. Aamulla ei kartturille taas(kaan) aamupala maistunut - joten vissiin oli (taas) melkosesti jännitystä ilmassa... :D

Kisapaikallakin oli vielä melkoisen korkeat sykkeet, mutta kummasti se vain tasaantui siinä vaiheessa kun kehänauhan sisäpuolelle mentiin. Mutta on se kyllä jännä, että aina radan jälkeen iskee se suurin epätoivo, kun ei ole mitään varmuutta siitä kuinka ratasuoritus on mennyt; onko tullut tehtyä jotain käsittämättömiä kämmejä tai virheitä että menee hylsyksi koko suoritus. Etenkin nyt kun koulari oli tämän päivän suorituksesta kiinni...

Mutta niinpä sieltä vain kirjattiin tulos AVO HYV 93p. ja näin ollen koulutustunnus RTK2 oli saavutettu! Kovassa seurassa sijoitus oli 6/20.

Hopeinen koulutustunnus
RTK2

Porvoo 4.12. -> RTK2 :)

VOI-luokkaan lähdetään kisaamaan aikaisintaan vasta kesän lopulla, koska sinne tulee niin paljon uutta opeteltavaa (mm. oikealla puolella seuraaminen), että sen kanssa ei nyt pidetä kiirettä vaan tehdään pohjatyöt kunnolla.

Kiitos siis EKK:n ja KSSK:n kouluttajille sekä treenikavereille!

Mahtavaa porukkaa kaikki!

Yhtä vaille inttivalio!

Kävästiin Satsan kans Tartossa vähän näytelymöimässä, tässä saalis:

lauantaina cacib & ROP ja sunnuntaina cacib & VSP!

Eli inttivalion tittelistä puuttuu nyt siis enää yksi cacib... HUI!!!

Ja Satsastahan ei pitänyt koskaan mitään inttivaliota edes tulla... :D

"Syypäänä" tähän reissuun taitaa (jälleen kerran XD ) olla Minna... sepä se sai taas yllytettyä matkaan! Tosin, eipä tuo tainnut kovin suurta suostuttelua vaatia... ;)

Autoon pakattiin tällä kertaa siis kolme naista ja neljä koiraa; allekirjoittaneen lisäksi Minna ja Seija sekä nelijalkaiset Satsa, Iita, Kamu ja turistikoira Neska. Kaikilla sama tavoite: saada cacibeja. Neponen ei siis osallistunut, vaan lähti mukaan harjoittelemaan tulevia reissuja varten. Paitsi että lauantain tuomarin nähdessäni alkoi kyllä hieman harmittamaan ettei tullut ilmoitettua, koska hyvin todennäköisesti sieltä olisi se junnuserti irronnut. Mutta mennyttä on turha murehtia!

Matkaan lähdettiin jälleen näyttelyjä edellisenä päivänä, koska itse en edelleenkään näe mitään järkeä siinä että ajetaan yötä vasten näyttelypaikalle ja jätetään yhtenä yönä nukkumatta.

Majapaikkana meillä oli Hektor Hostel Design; ihan kiva paikka sijainniltaan sekä hinta-laatu-suhteeltaan. Aidattu yksityinen parkkipaikka iso plussa, samoin mukavat ulkoilupaikat aivan hostellin vieressä. Vaikkakin hieman huono maku kyll jäi paikasta, kun jälkeenpäin selvisi että meidän huoneessa oli käyty päiväsaikaan (ovessa olleesta "Do not disturb" -lapusta huolimatta) ja Minnan käteismatkakassasta hävinnyt 90€.

Lauantaina tuomarina oli Moldovan Kennelunionin presidentti ja mm. eläinlääkäri Serghei Volinets. Hauska tyyppä, kun kuvautti itsensä jokaisen ROP-koiran kanssa ja halusi että kuvat laitetaan hänelle facebookkiin. Noh, eipä tullut laitettua vaikka minultakin sitä kysyi... XD

Neponenkin kävi kokeilemassa epävirallisesti kehässä juoksua, ja sielläpä se viipotti menemään häntä tötteröllä. Vähän se yritti välillä perseillä, mutta pääasiallisesti käyttäytyi ihan mallikkaasti.

Sunnuntaina tuomarina oli tuttu kasvo kotimaan kentiltä: Pekka Teini. Ensimmäisenä kehään päästyämme Pekka melkeinpä kirjaimellisesti syöksyi Satsan turkkiin kiinni, ja kysyi heti että "Mistä tällaisia turkkeja saa??". Minä vastasin että Leppävirralta. :D Ilmeisesti siis tykkäsi taas kovasti Satsan karvanlaadusta. Kaitpa tuo tykkäsi Satsasta ihan kunnolla, kun kerran PN1:ksi meidät laittoi. ROP-kehässä taisto oli tiukkaa; uros meni edelle aavistuksen verran paremmalla takapotkulla. Mutta hei, kolmas cacib siis kuitenkin takataskuun!

Kokonaisuutena reissu oli meidän autokunnalle vallan tuloksekas: Seijalle ja Kamulle 2 x cacib & ROP, eli Kamu vahvistusta vaille C.I.B.! Minnalle ja Iitalle niin ikään 2 x sert, cacib & ROP. Iitalla ei vielä cacibien "aikaväli" täyttynyt, joten C.I.E. tulee mahdolliseksi vasta toukokuun loppupuolella saadun cacibin jälkeen (ja sillä ei ole väliä mistä sen saa, koska nyt on jo kasassa 6 cacibia kolmesta eri maasta). Satsalle siis 2 x cacib ja ROP+VSP, joten sekin yhtä cacibia vaille C.I.B.!

Sitä neljättä cacibia olisi tarkoitus lähteä yrittämään Liettuan Vilnasta, kuukauden päästä joulukuussa. Tällä reissulla olisi aikomuksena saada Satsasta C.I.B:n lisäksi myös LT & BALT MVA. Sissi ja Neponenkin lähtee mukaan omia titteleitä tavoittelemaan. Saas nähdä kuin käy!

Hyvät laikalapsoset ja Erinomaiset porot Tuuloksessa

Se oli se lokakuun ensimmäinen päivä, kun lähdettiin koko lauman voimin vähän näytelmöimään... kyllä, myös Mansi!

Laikoilla ja poroilla piti alunperin olla tuomarina Sakari Poti, mutta suuresta koiramäärästä johtuen tuli tuomarimuutos ja arvostelut tulisi antamaan lisätuomariksi kutsuttu Mari Lackman. Hetken jo mietin koko reissun perumista, mutta "yleisön" painostukseta lähdettiin kuitenkin matkaan.

Inkeroisista haettiin ensin kyytiin Minna sekä Veikko-Kyösti ja Buga. Kyllä, Versoon mahtuu ihan hyvin kuusi koiraa, yksi metallihäkki, pari kevythäkkiä ja muut näyttelykamppeet... :D

Suunnattiin Korian ABC:lle, jossa vaihto Titin kyytiin; näin suuntasi 3 naista ja 10 koiraa kohti Tuulosta! Ai miten niin hulluja koiranäyttelynaisia???

Meijän laumasta Mansi aloitti urakan ensimmäisenä. Siellähän se laikalapsonen kipitti ympäri kehää ja hauskaa oli - häntä heilui niin että koko koira vatkasi. Tulokseksi NUO H, eli juuri se mitä haettiinkin - riittää siis KVA tai JVA -valionarvoihin... Tuomari vielä kommentoi, että Mansi on rakenteellisesti ihan EH:n koira, mutta värin takia täytyy pudottaa arvosanaa joten siitä syystä H. Mutta sepä ei meitä haitannut! :D

Seuraavaksi oli vuorossa Neponen. No, Neposella oli todellinen vatipää-päivä, eikä esiintyminen kiinnostanut pätkän vertaa. Päin vastoin, se oli sitä mieltä että pää räjähtää ihan just nyt! Eli ensimmäiseksi viralliseksi näyttelytulokseksi kirjaantui (ehkä ihan ansaitusti) siis JUN H.

Seuraavaksi lähti poroja kehään, ja siellä menikin jo huomattavasti paremmin. Satsalle ja Sissille molemmille ERI1+SA, eli molemmat PN-kehään. Sielläpä Sissi yllätti ollen PN1, Satsa PN4. Kehän päätteeksi Sissille VSP ja VET-VSP, iki-ihanan 11v. Nippe-hundin ollessa ROP & VET-ROP.

Titin koirista suloinen Papu-pupunen oli ROP & VET-ROP, ja kasvattajaluokassa KP & ROP-KASV. Päivän päätteeksi vielä todella upeasti Sakari Potin valinnalla BIS3-kasv!

Minnan Buga oli PN1 & ROP ja Veikko KP & PEN-ROP.

Eli kokonaisuutena ihan kelvollinen päivä! :D

Satsalle eka koulari!

Satsan kans on nyt kesällä päästy treenaamaan rally-tokoa ihan noin niinku ohjatusti. Sitä ennen on harjoiteltu liikkeitä kotona keskenämme.

Kesäkuun alussa päästiin siis Elimäen koirakerhon treeniryhmään (1 x kk touko-syyskuu), ja elokuussa saatiin paikka KSSK:lta (1 x vko).

Viralliset kisat aloitettiin suoraan rotumestaruuksista, jotka pidettiin Valkeakoskella 14.8. Luvattoman vähän oli kyllä edelleen treeniä alla, ja se ehkä saattoi näkyä ensimmäisen radan jälkeen...

A-kisasta eli ensimmäiseltä radalta siis ALO HYL, koska ohjaajalla meni sormenpäät taskuun maali-kyltin jälkeen - ja näinhän ei siis saa tehdä :D Olinko ehkä pikkusen liian innostunut, kun Satsa suoritti koko radan ihan h*lvetin hienolla sykkeellä!

Ei siitä sen enempää, kuin että olis vain ehkä ollut täysien pisteiden rata...... hieman lohdutti kuitenkin tuomaripalkinto (TP) ja kommentti "Upea rata". 

B-kisakaan ei mennyt ihan ongelmitta, Satsan virettä laski melko lailla ympärillä pörräävä ampiainen ja edeltävän koirakon tekemä jalannosto yhdelle pujottelun kartiolle... hieno rimpsessa kun on, niin johan tuollainen rahvaanomainen merkkailu on ihan järkyttävää toimintaa. :D 

Melkoisen tahto-tsemppi-taistelun jälkeen saatiin kuitenkin ensimmäinen hyväksytty suoritus, ALO HYV ja 79 pistettä. Radalta miinuksia siis -21p eli -1p (maahan meno vino) sekä 2 x TVÄ eli 2 x -10p (ylimääräinen istuminen lähtö-kyltillä lähtöluvan jälkeen, sekä Satsan tekemä ylimääräinen voltti saksalaisessa täyskäännöksessä).

Kisaamista jatkettiin 3.9. Mikkelissä. Nyt meni kaikki aika lailla nappiin, tosin Satsapa ennakoi (vai lukiko se väärin...?) viidennellä kyltillä ja meni omatoimisesti maahan. Muutenhan se olis ollu ihan jees, mutta... olisi pitänyt istua ensin, kun tehtävä oli "istu-maaha-kierrä koira". Tämä kyltti meni siis uusintaan, ja siitä tulikin meidän ainoat miinukset (-3p.) eli kokonaistulos 97/100p.

Satsan vire säilyi melkoisen hyvänä koko radan läpi, ja sitä puoltaa tuomarinkin kommentti "Upeaa työskentelyä". Nyt saattoi ehkä pikkusen sitte alkaa jänskättämään, koska meijän ensimmäinen koulutustunnus olisi enää yhden hyväksytyn tuloksen päässä!

Koulutustunnusta lähdettiin siis tavoittelemaan tänään 11.9. Vaajakoskelle, hallikisoihin Minna Hillebrandin tuomaroitavaksi. Ratapiirroksen ja rata-alueen nähdessäni olin aika epävarma siitä, että saataisiinko hyväksytty tulos. Radalla olevat liikkeet eivät niinkään olleet se ongelma, vaan se että niitä oli suht monta pieneen tilaan "ahdettuna" - joten oli olemassa kohtuu suuri riski kävellä epähuomiossa jonkun kyltin ohi ja napata takataskuun toinen ALO HYL...

Satsan vuoro oli viidentenä, ja täytyy sanoa että yhtäkään kisaa en ole ehkä tähän mennessä panikoinut yhtä paljoa kuin mitä nyt siinä vuoroani odottaessa. Jotenkin kuitenkin onnistuin kasaamaan itseni, karistamaan jännityksen pois ja keskittymään vain meidän yhdessä tekemiseen! Satsa tekikin ihan kivasti, vähän ehkä saattoi erehtyä radan loppupuolella nuuskimaan ja ajautumaan hieman omiin ajatuksiinsa, mutta onneksi pakka ei pahemmin hajonnut. Siinäpä sitten jännitettiin ihan jonkun aikaa, että tulokset kirjautui seinälle: ALO HYV 98 pistettä!!! Tämä tiesi siis sitä, että eka koulari oli takataskussa - RTK1.

Ämpyysi ja killutin eli
koulutustunnus RTK1

Miinuksia tuli siis yhteensä 2 eli -1p. (KONTR, eli ilmeisesti siitä kun 1+2+3 askeleen peruutuksessa Satsa astui miun jalan päälle) sekä -1p. (PY, joka oletettavasti oli se maan nuuskiminen).

Tuloksia luettaessa suuri yllätys oli vielä se, että saatiin sijoituskin eli oltiin ALO-luokan toisia! Samalla pistemäärällä kuin kolmas ja ensimmäinenkin, jolloin rata-aika ratkaisi sijoitukset.

Tuomarin kommentti tänään: 

"Hienosti keskittyvää yhteistyötä. Hieno takaosan käyttö. Valmis seuraaviin luokkiin".

Että kiitokset siis KSSK:n ja EKK:n rally-tokoilijoille meidän opastuksesta!

Nyt aloitetaankin sitten tehotreeni AVO-kylttien kanssa, koska se seuraava - ja ensimmäinen AVO-luokan kisa taitaakin olla "vain" piirinmestaruudet... XD

Heinä-elokuun näytelmöintejä

Heinä-elokuussa kävästiin jokusen kerran vaihtelevalla kokoonpanolla vähän näytelmöimässä.

23.7. Helsinki KR: VET Sissi ja PEN Neska

Sissi teki todellisen yllätyksen, ollen kuuden porokoiran joukosta veteraaniluokassa ROP & VET-ROP! Tuomarina aina niin ihana Kirsi Honkanen.

oik. ROP & VET-ROP Koivulehdon Cecilia Kakkonen
vas. VSP & VET-VSP Pihlajamäen Aika-rauta

Neska esiintyi pentuluokassa Juha Putkoselle, saaden KP:n ja ollen PEN-ROP.

Veteraanien ryhmäkehässä Sissi ei sijoittunut, mutta suuressa(!!!) FCI5-ryhmäkehässä pääsi vielä kahdeksan parhaan joukkoon. Sitten loppui puhti esiintymisestä... hieno saavutus kuitenkin!

Meijän "pinkin teltan seurueella" oli kyllä melkoisen hyvä päivä: Neska PEN-ROP, Sissi ROP&VET-ROP, Säde SERT&ROP ja Iita SERT&VSP!

Seuraavaksi jatkettiin Mikkelissä 6.8., kokoonpanolla VET Sissi & VAL Satsa.

Satsa oli tälle tuomarille (Riitta Niemelä) aivan liian korkea, joten tuloksena (kuitenkin ihan hyvällä arvostelulla) VAL EH3.

Sissi pisti paremmaksi, voitti veteraaniluokassa Satsan emän ja sai vielä SA:n. PN-kehässä kiri itsensä nimensä mukaisesti Kakkoseksi, ollen kuitenkin VET-ROP.

Satsan kanssa oltiin vielä osa Pohjanpaimenten kasvattajaryhmää, jossa Satsan lisäksi oli äiti-Armi (P.Arietta), sekä puoliveljet Bono ja Hatka (P.Bongo ja P.Doppio). Kivalla arvostelulla ROP-KASV, sekä piiiiiiiitkän päivän ja melkoisen odottelun jälkeen... BIS-1 KASVATTAJA-RYHMÄ!!

Vasemmalta oikealle D-C-B-A
P.Doppio (Hatka), Cha-Cha (Satsa), Bongo (Bono) ja Arietta (Armi).

Sunnuntaina 7.8. oli vuorossa Luumäki RN & EPN, mukana Sissi (VET) ja Neska (PEN).

Sissi oli jälleen VET-ROP, ja SA:kin jäi niukasti saamatta hieman lyhyen turkin vuoksi (tuomarina Hilkka Salohalla). Ryhmäkehässä käytiin vain näyttämässä naamamme. :D

Neponen esiintyi viimeistä kertaa pentuluokassa, saaden Erika Häkkiseltä uransa neljännen KP:n ja neljännen PEN-ROP'in. Ryhmäkehässä ei menestystä. Nyt sitten jossain vaiheessa syksyä kokeillaan miltä nuo viralliset näyttelyluokat alkaa maistumaan...

Elokuun näytelmätähdet <3

Karvaton kasvissyöjäkala ja formula-Satsa

Yleensä, kun viet lapset (koirat) "mummolaan" (saarelle) hoitoon, niin sieltä palautuu enemmän ja vähemmän ylensyöneitä nelijalkaisia. Toisin kävi tällä kertaa. Tai siis, 50%:lle oli käynyt juuri näin, kun taas se toinen 50%:lle oli tapahtunut päinvastaista: maaseudun vapaudessa vietetty kolmen viikon aktiiviloma oli pienelle valkoiselle laikalapselle liikaa... Mansi sen sijaan oli nauttinut muutakin kuin raitista ilmaa... 

Erämessujen jälkeen näin kun autoon nousi koiran näköinen valkoinen otus, mutta kesäkuun lopussa vastassa oli kapiselta naalilta näyttävä kuikelo. Ja juuri todella sopivasta ennen 2.7. olevaa Helsingin pentunäyttelyä... -_-

Neponen teki totaali kieltäytymisen ruuasta, mikään ei kelvannut - ei edes raaka jauheliha, eikä mikään muukaan mitä sille yritin tarjota. Boosterin pentunappula oli yht'äkkiä totaalinen YÄK. Ainut mitä suostui syömään, oli ravintolisägeeli (Nutri-plus gel). Kovin oli siis laihat eväät ennen näyttelyitä. Joten ei mikään yllätys että KP jäi saamatta, etenkin kun Neposta ennen esiintyi kaksi muhkeaa itälaikaa, Bonsku ja Louni. Jos siinä tilalla olisi ollut vaikka basenjit tai jotkut muut yhtä lailla sirot koirat, niin tuo ei ehkä olisi näyttänyt niin kuikelolta. Siis EHKÄ... :D Tuomari kyllä kehui, että "koiralla on raamit ja kaikki muu kohdallaan, mutta hänen täytyy jättää KP antamatta, kun on niin kovin hentoisessa kunnossa - lupaava koira siis, mutta vaatii vielä reilusti aikaa". Ja minä lisäsin tuomarin sanojen perään "ja ruokaa..." :P


Siitäpä sitten alkoikin näyttelyn jälkeen taistelu ruuan kanssa. Edelleen mikään ei tuntunut kelpaavan. Pro planin pentunappulaa sain jonkin verran menemään parina päivänä, mutta sitten ei sekään enää kelvannut. Seuraavana kokeilin Acanaa, jota Neska suostui syömään erittäin pieniä annoksia. Välillä meni jokunen Mush'in raakalihapulla, välillä nokare sika-nautaa. Mutta siinäkin oli aina omat kommervenkkinsä - milloin sitä piti kädestä syöttää yksi nappula kerrallaan, milloin keittiössä, milloin eteisessä - milloin missäkin. Kun ei vaan halunnut syödä, niin ei. Hermoja koeteltiin kyllä useampaan kertaan...

Ai mitä, minäkö
muka hankala
tapaus?!!?

Kunnes sitten toissapäivänä, maanantaina, tapahtui jotain yllättävää: Neska tuli iltapäivällä kyselemään omaa ruoka-annostaan, kun annoin muille ruuan. No minähän pistin sille annoksen Acanaa ja Pedigreen märkäruokaa kuppiin, ja naureskelin vielä että tuskinpa tämä kelpaa mutta tässä näin, ole hyvä. Ja mitä hittoa! Se söi omasta kupista, omalta paikaltaan rivin jatkona. Siis WTF?!? Tähän asti ei puhettakaan, että muiden mukana olisi syönyt. Siinä se veteli kupin tyhjäksi, ihan niinkuin ei olisi koskaan mitään ongelmia ollutkaan. Ja toisti saman illemmalla, ja seuraavana aamuna, ja seuraavana iltana - kuten myös tänään on molemmat ruoka-annokset mennyt ihan tuosta noin vain.

Liekö siis koira ollut niin loppu/väsynyt/uupunut tuosta kolmen viikon kesälomastaan, että ruokahalulle kävi lopulta näin? No, nytpä sitten onkin armoton näyttelykunnon uudelleen rakentaminen, jotta elokuun alussa Luumäen pentunäyttelyssä oltaisiin taas iskussa :D

Mutta jotain muutakin: käytiin Satsan kanssa eilen kokeilemassa Rallytokoa Möllikisoissa Valkealassa. Tätä ennenhän me on päästy JOPA kolme kertaa kokeilemaan lajia ohjatusti, muuten on opeteltu liikkeitä yksittäisinä suorituksina. Ilmoittauduin kahteen sarjaan, möllien mölliradalle sekä alo-luokan mölliradalle. 

Ensimmäiseltä radalta huikea tulos, pisteitä 96/100 ja sijoitus 3/10! Radan hitaammalla suoritusajalla hävittiin 2.sija. Ja tuomarin kommentti: "Hienoa yhteistyötä! Olette hyvä pari". Miinusta tuli yhdestä taluttimen kiristymisestä (-1p.) ja yhden liikkeen uusimisesta (-3p.).

Toiselta radalta lähes yhtä huikea tulos, pisteitä 86/100 ja sijoitus myös 3/6! Tällä kertaa miinusta ohjaajavirheestä (-1p, enkä kyllä tiedä mitä tein...), liikkeen uusimisesta (-3p.) ja väärin suoritetusta tehtävästä (-10p.). Tuomarin kommentti: "Hieno pari ja loistavaa yhteistyötä!". Tuosta väärin suoritetusta tehtävästä: liikkeen lopuksi ohjasin Satsan istumaan perusasentoon, vaikka olisi pitänyt jatkaa matkaa suoraan vauhdista. Olin sen verran kaukana kylttitelineeltä (kyseessä siis peruutukset 1+2+3 askelta), että en erottanut kyltistä että pitikö koira istuttaa vai ei. Ja tottakai hokasin oikean suoritustavan vasta siinä vaiheessa, kun kävelin kylttitelineen ohi - eli siis pois suoritusalueelta, jolloin liikkeen uusiminen ei ollut enää mahdollista. :P

Mutta hei, tällä treenimäärällä ja ETENKIN tällä ohjaajalla - aika huisit suoritukset, eli kaksi hyväksyttyä tulosta - vaikka möllikisat nyt olivatkin! Nyt vain sitten rohkeasti katselemaan niitä "oikeita" kisoja............

On se - pätevä poro!
Ja hienot palkintovinkudonitsit :D

Neska the Näytelmätähti :D

Neponen kävi toistamiseen pentunäyttelyssä, tällä kertaa suuntana Lahti ja tuomarina erittäin miellyttävä (ja yksi suosikeistani) Kirsi Honkanen.

Nipunen on kyllä kehittänyt korvien väliään huimasti tässä kevään aikana, joten nyt ei oltu läheskään niin jäykkänä kuin mitä edellisellä kerralla. Hieman vielä jänskätti etenkin siinä vaiheessa, kun tuomari tuli kopeloimaan. Hienosti Neska kuitenkin antoi kokeilla rungon läpi, ja hampaatkin näytti ilman ongelmia.

Tuomarikin totesi, ettei tämä ole ollenkaan mikään toivoton tapaus, kun ei ole edes loikkaamassa karkuun, vaan hakee vähän turvaa nojaamalla esittäjään. Liikkeessä rentoutui taas täysin, ja into pinkeänä tintteröisenä napotti kehässä.

Kaksi näyttelyä - kaksi ryhmäsijoitusta. Ei mikään pöllömpi saldo ollenkaan, etenkin kun molemmilla kerroilla ryhmäkehässä on ollut reilusti yli 10 koiraa sijoituksista kilpailemassa.

Kiitos Minnalle ja Pirkolle seurasta! Helsingissä jatketaan! :D

Rotunsa paras ve-laikapentu :)

FCI5-ryhmän neljänneksi kaunein koiruus

(c) Minna Blom

Siiseli - täyden kympin koira.

Tuo Queen of the House, Lady Von Siiseli kun täytti pyöreitä 1.6.2016. Matkamittariin pyörähti tasan 10 vee!

Onnea, sinä rakas pieni höpöhöpökoira! <3

Juhlat vietettiin pienimuotoisesti oman lauman kesken.

Korvat ON...

...korvat OFF... :D

Ikä on tuonut myös viisautta: kyllä Sissi tietää missä on paras nukkua helteiden aikaan. :D

Neponenkin näytelmöi!

Lyhyestä virsi kaunis:

Neponen avasi näytelmäuransa Kotkan epävirallisessa pentunäyttelyssä sunnuntaina 15.5.2016 - ihan kelvollisin tuloksin:
5-7kk pennuissa KP, PNP1, ROP-PEN ja todella upeasti yli odotusten ryhmäkehässä neljäntoista vitosryhmäläisen joukosta RYP-2!! <3

Seuraavaksi näytelmöintejä jatketaan Lahden pentunäyttelyssä 5.6.2016.

Tallailemassa Talsissa

Äitienpäivän viikonloppuna oltiinkin porosten kanssa Latvian mailla, tällä kertaa "tavan" valiotitteleitä metsästämässä kaksipäiväisessä kansallisessa näyttelyssä. Sissihän kävi jo joulukuussa hakemassa Latvian veteraanimuotovalion tittelin, joten nyt oli kohteena LV MVA molemmille.

Edellisenä iltana pakatessa Herra Hakkarainen yritti kovasti soluttautua matkatavaroiden joukkoon:

 

Piiparinen sen sijaan otti ilon irti siitä, että oli vielä mahdollisuus loikoilla sylissä.

En uskaltanut kertoa sille, että tiedossa oli monta yksinäistä iltaa ilman mamman syliä...

Hotellin julkisivu.

Majapaikkana meillä oli Hotelli Kandava. Ihan ok paikka hinta-laatu -suhteeltaan, mukavan idyllisessä pikkukylässä. 
Ja ravintolan listalta tilattu ruoka oli todella hyvää! Erityisesti annosten lisukkeiden asettelu oli viimisen päälle.

Beef & french fries

Respa / ravintola

Kana-annoksen lisukkeet

Reissu oli kyllä erittäin hauska ja onnistunut, matkaseurakin aivan huippua:
Minna ja berninajokoira Iita (Karhutarhan Snow White).

Lauantai-illan
valiokukkaset :D

Lauantaina oli Sissi pelkästään kehässä,
tuloksella VAL ERI1, SA, PN1, SERT & ROP -> LV MVA!
Eli matkan tavoitteista 1/2 saavutettu.

Sunnuntaina ei Satsa voinut jäädä huonommaksi, vaan niin ikään otti itselleen VAL ERI1, SA, PN1, SERT & ROP -> LV MVA! Sissi oli sunnuntaina veteraaneissa, tuloksella VET ERI1, KP, PN2 & VET-ROP. Matkan tavoitteet 2/2 - tsek!!

Ryhmäkehissä ei kumpanakaan päivänä mainittavaa tulosta - tokkopa nuo tuomarit edes huomasivatkaan niiden karvapuuhkien keskeltä että siellä joku vaatimaton porokoirakin oli... :D

Minna ja Iitakin meni hienosti, saaden molempina päivinä JUN ERI1, SA, PN1, JUN-SERT & ROP. Lauantaina olivat vielä hienosti RYP-4 ja sunnuntaina RYP-5.

Mutta saanko esitellä, Latvian uudet muotovaliot:

Rimpsessa Rämpylä, melkein 4v.

Lady Von Siiseli, melkein 10v.

Nuilta molemmiltahan puuttuu nyt sitten enää sertit Liettuasta, jotta olisivat BALT MVA. Ja Sissille kun saisi sieltä vielä Liettuan vet-sertin, niin se olisi Suomen (ja ehkä myös koko rodun?) ensimmäinen porokoira joka on Baltian kaksoisvalio eli Baltian muotovalio (BALT MVA) ja Baltian Veteraanimuotovalio (BALT VMVA). Että tätä suunnitelmaa lähdetäänkin sitten loppuvuodesta toteuttamaan, joten... pysykää kanavalla! :D