maanantai 9. maaliskuuta 2015

Long-time-nou-seen?

Hupsistakeikkaa!
Kylläpäs edellisestä päivityksestä onkin taas vierähtänyt jokunen tovi...

Tässäpä siis meidän viimeaikaisia kuulumisia:

Ehkä se tärkein asia ensin: ystävänpäivänä eli 14.2. meidän lauma kasvoi yhdellä nelijalkaisella jäsenellä (heh, mikä muu tänne hullujenhuoneelle tulisikaan...), kun itäsiperianlaika Mansi muutti joukkoomme Kirkkonummelta. Mansi ei ollut sen kummemmin kovin paljoa ennakkoon suunniteltu tapaus - vasta siinä vaiheessa idea lähti kunnolla itämään kun pennuilla oli ikää 4 päivää. Toki olenhan itälaikasta haaveillut jo useamman vuoden, mutta sen enempää en ole koskaan suunnitellut milloin pentu olisi ajankohtainen.
Mansille lisätty oma sivu Sissin ja Satsan tapaan, joten sieltä löytyy tarkempia lisätietoja.

Mansi, hieman vajaat 8 vkoa. On se vaan aika vinkeän värinen... ;o)

Ja toinen yhtä tärkeä asia, joka tapahtui paria viikkoa em. aiemmin: Satsa kävi 27.1. silmä- ja polvitarkastuksessa, ja sai puhtaat paperit. Silmissä ei siis tällä hetkellä perinnöllisiä sairauksia, eikä mitään muutakaan häikkää (ell Per Axelsson). Ja polvetkin oli tutkineen eläinlääkärin (Lotta Axelsson) mukaan poikkeuksellisen napakat. Vielä kun muutamat lisätutkimukset tehdään, niin tämä koira alkaisi olla valmiina jatkamaan sukuaan tulevana syksynä tai alkutalvesta - mille ajalle ne juoksut nyt osuu. Kunhan siis ensin aloittaisi edes ne tämän kevään juoksut... :P

Sissin elämään ei kuulu juurikaan mitään sen kummempia, terveys ja vointi ovat pysyneet ennallaan (mitä nyt pieniä kolhuja silloin tällöin), eli tuossa se edelleen pinkoo menemään muun lauman jatkona. Tai siis paremminkin kärjessä - onhan hän sentään Lady Von Siiseli. Mansin on ottanut ihan kivasti vastaan, ja silloin kun kukaan ei (mukamas) näe, niin intoutuu jopa leikkimään tuon häpätirällän kanssa. Ja sainpa niistä napattua kuvankin keskellä yötä, kun samalla pedillä nukkuivat!
Pylly vasten pyllyä...

Kissatkin ovat pysyneet menossa mukana, ja sangen positiivinen yllätys oli se miten neutraalisti osasivat suhtautua uuteen tulokkaaseen - etenkin Piiparinen, joka tosiaan aikoinaan Satsan tullessa taloon oli sitä mieltä, että v*ttu minähän syön tuon rääpäleen... mutta ei, sitä asennetta ei nähty tällä kertaa. Ja Vallu nyt on sen verran tyhmä, ettei se oletettavasti edes tajua että toista kannattaisi hieman väistää...

Talviaika on Satsan treenien suhteen ollut melko hiljaista aikaa, eli on oltu aika lailla lomalla. Pieni tauko tekee välillä hyvää. Jonkin verran on tottisteltu tai käyty treenaamassa raunioilla ja rakennusetsintää, mutta muuten on oltu kuin ne kuuluisat Ellun kanat. Mutta kunhan nyt kevätaurinko sulattaa hanget, niin palataan ruotuun ja aloitetaan taas säännöllinen treenaaminen. Tavoitteena kun olisi tässä alkukesän aikana suorittaa se BH, ja loppukesästä ehkä ensimmäinen hakukoekin.

Mansin kanssa aletaan myös treenailemaan kunhan lumet sulaa. Tarkoituksena olisi opettaa Mansi jäljestämään, ja jos hyvin kävisi niin syksyllä ehdittäisiin vielä ensimmäisiin kokeisiinkin.


Tulevaisuuden toivot - Satsa ja Mansi. :)