Tammi-helmikuun reissuja

Tammi-Helmikuussa tehtiin taas parit reissut tuonne eteläiseen naapuriin.

21.-22.1.2017

Kohteena Latvian Daugavpils ja seurueessa miun ja Neposen lisäksi Minna & Veikko ja Iita, sekä Henna ja Tomi & Miigo, Elmo ja Miina. Täytekoirana matkassa myös Kerttu the Chewbacca.

Matkaan lähdettiin siis kahdella autolla. Tallinnasta suunnattiin ensin Latvian kaakkoiskulmaan, Daugavpils'iin. Majoituimme Aleksandriassa, pienen matkan päässä näyttelypaikalta.

Lauantaina näytelmöitiin ihan kelvollisin tuloksin:

Neska JUN ERI (ei SA:ta koska liian ujo)

Kerttu JUN ERI (ei SA:ta koska liian kapea)

Veikko JUN-SERT & ROP -> LV JMVA

Iita VAL SERT & ROP, RYP5 -> LV MVA

Miigo NUO SERT & ROP

Miina AVO SERT & VSP

Elmo AVO SERT & ROP -> LV MVA

Matkaa jatkettiin sunnuntaina aamuyöllä kohti Eestin Narvaa; yhtä turvavyötä kevyemmällä autolla - kiitos siitä Kyösti Veli Kotivalolle eli Veikko Volotiselle. :D

Matka oli piiiiiiiiitkä, töyssyinen ja mutkainen. Ja luonto pyrki aivan liian lähelle... en nimittäin muista että olisi koskaan aiemmin ollut hirveen törmääminen niin lähellä mitä tällä kertaa oli! Onni onnettomuudessa, että se rekka tuli vastaan juuri siinä kohtaa ja sai hirven kääntymään, koska muutenhan se olisi varmaan hypännyt meidän eteen........

Narvaan saavuttiin puolilta päivin, ja siitäpä sitte jatkettiin misseilyä toisessa maassa eilistä päivää paremmilla tuloksilla:

Neska JUN-SERT, JUN-ROP & ROP

Kerttu JUN-SERT, JUN-ROP & ROP, BIS4-JUN -> EE JMVA

Veikko JUN ERI (koska hampaat...)

Iita VAL SERT & ROP, RYP3 -> EE & BALT MVA

Miigo NUO SERT & ROP

Miina AVO SERT & VSP

Elmo AVO SERT & ROP -> EE MVA

Cocktail-kisassa Miigo ja Elmo 2.sija, Veikko ja Iita 3.sija.

Eestin saalis :)

Näyttelyn jälkeen jäimme yöpymään matkalle Rakvereen, josta sitten seuraavana aamuna aikaisin jatkettiin Tallinnaan ja takaisin kotiin.

Hieno reissu! Kiitos Minna, Henna ja Tomi!

18.-19.2.2017

Tällä kertaa suuntana oli pykälää eteläisempi määränpää mitä kuukautta aiemmin: Liettuan Panevezys. Matkassa Neska, Sissi, Bella sekä lainakoira Peppi. Majapaikkana toimi Hotel Verslo Klase, hinta-laatu -suhteeltaan jälleen kerran ihan kelpo valinta.

Lauantain tulokset:

Neska JUN H (ei mitään käsitystä miksi :D )

Sissi VAL ERI2

Bella JUN-SERT, JUN-ROP & ROP

Peppi JUN-SERT, JUN-ROP & VSP

Sissillä jäi siis LT MVA taaaaaaaas kerran niin harmittavan lähelle...

Sunnuntaina meillä olikin sitte todella hyvä päivä:

Neska JUN-SERT, JUN-ROP & ROP

Sissi VET-SERT, VET-ROP & ROP, RYP5 -> LT & BALT VMVA

Bella JUN-SERT, JUN-ROP & ROP, RYP4 -> LT JMVA

Peppi JUN-SERT, JUN-ROP & VSP -> LT JMVA

Jo perinteeksi muodostuneet valiobileet :P
Sissi, Bella ja Peppi.

Sissistä tuli samalla myös Suomen ensimmäinen porokoira,
joka on saanut BALT VMVA -tittelin!

Niin, ja tuossa näytelmäreissujen välillähän kumoutui (taas kerran...) "se kuuluisa viimeinen lause"... helmikuun puolessa välissä nimittäin lauman jatkoksi eksyi yksi laikalapsonen lisää, kun Neposen velipoika Muhtar vaihtoi kotia ja muutti meille asumaan (Muhtulle tehty oma sivu muiden jatkoksi). Muhtu on miulla yhteisomistuksessa hyvän ystäväni Titi Bromanin kanssa. Että silleen sitte tällä kertaa - no comments... :D

Muhtar 1v 3kk

Ja mainittakoon vielä sen verran, että Elimäen koirakerhokin muisti meitä

vuosikokouksessaan:

Satsa vuoden 2016 rally-toko koira

Satsa LV & LT & BALT MVA

Sissi LV MVA

Mie ite "Kannustus 2016"

Että sellasia "vaan koirajuttuja" meillä oli sitte viime vuonna... täytyy kyllä todeta, että hieman olen nyt ehkä ylpeä omistani!

Koirat; se on minun harrastukseni - ja minulle erittäin tärkeä sellainen. Ihan samalla tapaa kuin esim. kesäteatteri, jumpat tai käsityöt on jollekin muulle.

Joten... jos minä en väheksy sinun harrastuksiasi, niin ei sinullakaan ole tarvetta väheksyä minun harrastuksiani... eihän?

Uusi vuosi, uudet kujeet... ja p*skat! :D

Okei, sen verran uutta että päivitin blogiin uuden taustakuvan. :D

Joka joulu - aina se sama juttu kun menee
äipän ruokapatojen ääreen! :D

Ja joka vuosi pitää myös
luvata jotain... NOT! :D

No niin. Tulossa vuosi 2017, tai siis johan sitä on jo päivän verran eletty.

Yleisesti valtakunnallisten perinteiden ja normien mukaan viimeistään tässä vaiheessa pitäisi olla jo tilinteko tehtynä menneestä vuodesta, sekä suuret suunnitelmat tehtynä ja tavoitteet asetettuna uudelle vuodelle.

No, ei ehkä ole... tilintekoa en jaksa ainakaan alkaa tekemään; lukekaa täältä blogista mitä on saatu aikaan. :D Suunnitelmia on kyllä jo jonkin verran tehtynä, tavoitteita ei niinkään asetettuna. Mutta jos tässä nyt jotain koittaisi rustailla muistiin, niin ne voisi olla jotakuinkin tälläset:
(ja tottakai, koirapainotteista, kuinkas muutenkaan)

Sissi:

- LT MVA & BALT MVA & LT VMVA & BALT VMVA, sitten saa tittelit riittää.

- Hömpöttelyä raunioilla ja jäljellä, mielenterveyden ylläpitämiseksi.

- Jokunen kotimaan näyttely, pääpaino niissä joihin yli 10v. pääsee ilmaiseksi.

Satsa:

- Muutama valiotitteli lisää, yritetään ehkä jopa POHJ MVA.
- Pari kotimaan lähinäyttelyä, jos siltä tuntuu.

- RTK3, ei kiirettä; vuoden loppuun mennessä.

- Kokeillaan kisata tokossa, tavoitteena TK1.

- Peko- ja pk-kokeista jotain tuloksia

- Silmä- ja polvitarkki

- Mahdollisesti sterkkaus, jotta välttyy kohtutulehdukselta (viime lokakuussahan oli se mahdollisesti alkava tulehdus, joten riski uusimiseen on olemassa).

Mansi:

- Jälkikokeet syksyllä (mejä, mielummin kyllä vahi), haukkukokeisiin ei ehkä vielä ole asiaa. Kova yritys päästä tulevana syksynä treenaamaan kunnolla, koska tuo viime syksy meni ihan penkin alle mm. juoksuista ja sairasteluista johtuen.

Neska:

- No mitäpä Neposelle? Jos jokusen näyttelyn sen kanssa kävisi, ja keskittyisi siihen että julkisilla paikoilla ei perseillä vaan voidaan ihan "ta det lungt"... siinäpä sitä työsarkaa onkin! :D

Aika kuitenkin näyttää mitä tuleman pitää! Se on kuitenkin melkosen varmaa, että *koiramäärä on tässä huushollissa toistaiseksi täynnä! :D

*Ne kuuluisat viimeiset sanat.......

Satsasta LT & BALT MVA & C.I.B!

Viikko ennen joulua vietettiin viikonloppu Liettuan maalla, pääkaupungissa Vilnassa teemalla:
"Tytöt ja Kyösti läks isolle kirkolle!"

Matkaan lähdettiin siis jo torstaina 15.12., jotta tällä kertaa jäisi aikaa kierrellä myös hieman kaupungilla eli nähdä muutakin kuin pelkästään majapaikka ja näyttelyhalli.

Autoon pakattiin neljä koiraa ja kaksi naista; pystykorvaosastoa edusti Sissi, Satsa ja Neponen, luppakorvia Veikko (joka myös Kyöstinä tunnetaan...). Kuljettajan roolia hoiti allekirjoittanut ja taitavana kartturina toimi Minna B - tavoitteena niinkin hurja saavutus, että kotiintuomisina 9 eri titteliä näillä neljällä koiralla. :D

Perjantai vietettiin siis Vilnassa, uusia tuulia haistellen ja tutkaillen. Täytyy todeta, että kuraisesta ja vetisestä kelistä huolimatta varsin kaunis kaupunki!

Olikohan joku "Castle hill"...

Gediminasin torni

Vilnan kaupunkia

Taustalla "Hill of Three Crosses"

Užupis, kaupunginosa jossa meidän majapaikka sijaitsi.

Kukkulan laelta, Gediminasin tornin juurelta oli aika hulppeat näkymät; alla avautui koko Vilnan kaupunki. Torniin ei lähdetty kiipeämään (pääsylippu 4€); sieltä olisi varmasti ollut vielä mahtavammat näkymät!

Joulumarkkinat Vilnan katedraalin juurella.

Hieman erilainen joulukuusi.
Mutta kaunis!

Kaupunginteatteri

Presidentin linna

Presidentin linna

Vuodenaikaan ja ajankohtaan sopivasti kaupunkia oli somistettu jouluvaloilla ja jouluisilla koristeilla. Kaunista! Silmiin pisti myös se, että kaikin puolin kadut ja ympäristöt oli siistejä - johtuen ehkä siitä että joka aamu aikaiseen oli työmiehet siistimässä paikkoja.

Ilmeisesti onnistuttiin saapumaan Vilnaan keskellä jonkinsortin juhla-aikaa, koska torstaina ja perjantaina paukkui ilotulitteet pitkin iltaa joka puolella kaupunkia. Onneksi oli paukkuvarmat koirat matkassa - ei minkäänlaista reagointia vaikka välillä pamahteli melko lähelläkin.

Majapaikkana meillä oli siis huoneisto/studio Butas Užupyje -nimisestä paikasta, vanhan kaupungin puolelta. Ja tälläkin kertaa hinta-laatusuhteeltaan sangen onnistunut valinta. Emäntänä oli Sigita, joka piti huolen että tytöt kesti leivässä. :D Pienen kävelymatkan päässä oli myös ihan älyttömästi kaikkea kivaa ja nähtävää, sekä ennen kaikkea mukavat ulkoilumaastot koirien kanssa liikkuessa!

Lauantaina herättiin siis ensimmäiseen näytelmäpäivään. Menomatkalla sattui pieni erehtyminen reitin valinnassa heti melkein alkumetreillä, mutta pienten mutkien (ja kummallisten liikenneympyröiden kautta...) löydettiin itsemme näyttelypaikalle. Ja ihan ajoissa vielä, kaikista mutkista huolimatta. ;)

Sissille lauantaina valioluokan toinen sija ja vara-cacib, vaikka tuomari kysyi heti alkuun "Is this normal?". Epäselväksi sitten jäi mitä tuolla tarkoitti... Koska tarvittava serti jäi saamatta, niin se tiesi sitä että Sissiltä jäi myös valiotittelit saamatta tältä reissulta. Neponenkin näytelmöi junnuluokassa EH:n verran - koska ylälinja ei ollut täydellinen(!!), niin ei ERI:ä. Mitään muuta moitetta ei tullut - tosin hampaita katsoessa mutisi jotain "veterinäär", eli eläinlääkäriinkö olisi siitä pitänyt lähteä? Eli uutta Liettuan reissua tiedossa siis. ;) Veikolle sen sijaan toiselta tuomarilta JUN ERI, jun-SERT & jun-ROP, mutta tämän tuomarin mielestä Veikko oli liian pieni (niin, Veikko joka on jo nyt koon ylärajalla...) eikä sen takia antanut aikuisten ROP'ia. Että varsin outoja setiä sattui meille tuomareiksi. :D

Mökkihöperöt, jotka kiinnitti aika lailla jokaisen ohikulkijan huomion. :D

Takaisin majapaikkaan palattiin suorinta reittiä, vain sellaiset pienet kolmisenkymmentä kilometriä vähän koukaten. Oli nimittäin liikenneonnettomuus reitillä, eikä haluttu mennä keskustaan. Joten kierrettiin sitten eteläistä reittiä pitkin. No, mikäs siinä oli ajellessa kun kartturi oli koko ajan kartalla missä mennään. :) Pikainen koirien huolto ja etsimään ruokapaikkaa kaupungilta.

Boom! Burgers, Vilna.
NAM!

Sunnuntaina jatkettiin uudella sykkeellä ja uudella tuomarilla. Veikolle jun-SERT, jun-ROP & ROP, ja näiden myötä LT JMVA -titteli.

Neponen perseili jälleen EH:n verran, tällä kertaa kehäkäytös oli syynä ettei voinut saada ERI:ä. Tuomari vielä harmitteli, että kaunis koira ja se varmasti tulee vielä voittamaan myöhemmin. Mutta tänään, tässä kunnossa, vain EH. Sissi esiintyi veteraaneissa, saaden ERI1, vet-SERT & vet-ROP.

Satsa sen sijaan korjasi koko potin: VAL ERI1, sert, cacib & ROP, sekä tämän seurauksena myös tittelit LT MVA, BALT MVA & C.I.B!!

Liettuan ja Baltian tittelit vahvistettiin saman tien näyttelypaikalla, C.I.B odottaa FCI:n käsittelyä ja vahvistunee ensi kesän aikana.

Summa summarum: 4/9 titteleistä saavutettu tällä reissulla. :)

C.I.B.* FI & EE & LV & LT & BALT MVA
Pohjanpaimen Cha-Cha

Sunnuntaina vielä hieman juhlittiin uusia valioita, Satsaa ja Veikkoa.

Kakkua, kuohuvaa ja tietenkin ruusukkeita!

Satsa osallistui bileisiin aktiivisesti...

...kun taas Veikko taipui unten maille...

...ja Queen of the House päivysti pöydän alla. :D

Ja illan bileet oli sen verran rankat, että yöllä
ei kukaan hiiskahtanutkaan nukkumapaikaltaan.

Liettuan näytelmämaailmasta täytyy todeta sen verran, että sangen mielenkiintoinen kokemus oli kyllä! Kun on täällä Suomessa tottunut jouhevasti pyöriviin kehiin ja siihen että kehästä lähdettäessä on tiedossa mitä koira on saanut, niin... tuolla oli ihan vain hieman erilainen tapa toimia. ;)

Mutta eihän siinä mitään, uutta reissua on jo suunniteltu ja majoituksia varattu. Eli maaliskuussa mennään jälleen - kunhan on ensin tammikuun turneesta selvitty... onneksi näitä koiria riittää. :D

Kiitos taas Minna! Aivan huippua reissata, kun on tuollainen sielunsisko matkassa mukana! <3

Upea viikonloppu: saldona RTK2!

Tulipahan saavutettua edes jotain tuloksia tänä vuonna - kaiken sen sairastelun ja muun epäonnen jälkeen...

Jyväskylä 30.10.

AVO-luokka startattiin siis lokakuun lopulla Jyväskylässä, vähän niinkuin lennosta päätin lähteä kisaamaan. Ei ehkä ollut ihan loppuunasti harkittu päätös, mutta käytiin nyt kuitenkin. Tuloskin eli AVO HYV 73p. sieltä sitten tuli - tosin todella huonolla suorituksella. Miinuksia tuli 2 x -10 TVÄ (ylimääräiset istumiset molemmissa), 2 x -3 UUSI sekä -1 KONTR. Eli just ja just pysyttiin siis hyväksytyissä rajoissa.

Satsa oli lievästi sanottuna ihan omissa maailmoissaan; liekö johtunut juuri menneistä juoksuista ja ab-kuurista (oli siis vahva epäilys alkavasta kohtutulehduksesta) vai mistä. Meillä olisi ollut mahdollista jatkaa heti perään toiseen avo-luokan kisaan, mutta päätin kuitenkin jättää väliin ja mennä kotiin jatkamaan treenausta. :D

Lahti 3.12.

 Marraskuussa käytiin siis siinä sivussa misseilemässä Tartossa, ja jatkettiin treenausta 1 x vko KSSK:lla.

Pikku hiljaa tekemisessä alkoi olla taas "menoa ja meininkiä", ja sepä näkyi aika hienosti joulukuun ensimmäisessä kisassa Lahdessa 3.12. kun tulostaululle ja kisakirjaan kirjattiin todella upeasti AVO HYV 99p. ja sijoituskin 1/18 eli luokkavoitto!! Radan ainoa miinus tuli vinoudesta liikkeessä "koira eteen, oikealta sivulle". Eli nyt oltiin siis yhtä tulosta vaille RTK2...

Väsynyt kisakoira :D

3.12.2016 Lahti RT, AVO-luokan sijoittuneet
(c) Nina Janger

Koulutustunnusta lähdettiin "jahtaamaan" heti seuraavana päivänä Porvooseen. Aamulla ei kartturille taas(kaan) aamupala maistunut - joten vissiin oli (taas) melkosesti jännitystä ilmassa... :D

Kisapaikallakin oli vielä melkoisen korkeat sykkeet, mutta kummasti se vain tasaantui siinä vaiheessa kun kehänauhan sisäpuolelle mentiin. Mutta on se kyllä jännä, että aina radan jälkeen iskee se suurin epätoivo, kun ei ole mitään varmuutta siitä kuinka ratasuoritus on mennyt; onko tullut tehtyä jotain käsittämättömiä kämmejä tai virheitä että menee hylsyksi koko suoritus. Etenkin nyt kun koulari oli tämän päivän suorituksesta kiinni...

Mutta niinpä sieltä vain kirjattiin tulos AVO HYV 93p. ja näin ollen koulutustunnus RTK2 oli saavutettu! Kovassa seurassa sijoitus oli 6/20.

Hopeinen koulutustunnus
RTK2

Porvoo 4.12. -> RTK2 :)

VOI-luokkaan lähdetään kisaamaan aikaisintaan vasta kesän lopulla, koska sinne tulee niin paljon uutta opeteltavaa (mm. oikealla puolella seuraaminen), että sen kanssa ei nyt pidetä kiirettä vaan tehdään pohjatyöt kunnolla.

Kiitos siis EKK:n ja KSSK:n kouluttajille sekä treenikavereille!

Mahtavaa porukkaa kaikki!

Yhtä vaille inttivalio!

Kävästiin Satsan kans Tartossa vähän näytelymöimässä, tässä saalis:

lauantaina cacib & ROP ja sunnuntaina cacib & VSP!

Eli inttivalion tittelistä puuttuu nyt siis enää yksi cacib... HUI!!!

Ja Satsastahan ei pitänyt koskaan mitään inttivaliota edes tulla... :D

"Syypäänä" tähän reissuun taitaa (jälleen kerran XD ) olla Minna... sepä se sai taas yllytettyä matkaan! Tosin, eipä tuo tainnut kovin suurta suostuttelua vaatia... ;)

Autoon pakattiin tällä kertaa siis kolme naista ja neljä koiraa; allekirjoittaneen lisäksi Minna ja Seija sekä nelijalkaiset Satsa, Iita, Kamu ja turistikoira Neska. Kaikilla sama tavoite: saada cacibeja. Neponen ei siis osallistunut, vaan lähti mukaan harjoittelemaan tulevia reissuja varten. Paitsi että lauantain tuomarin nähdessäni alkoi kyllä hieman harmittamaan ettei tullut ilmoitettua, koska hyvin todennäköisesti sieltä olisi se junnuserti irronnut. Mutta mennyttä on turha murehtia!

Matkaan lähdettiin jälleen näyttelyjä edellisenä päivänä, koska itse en edelleenkään näe mitään järkeä siinä että ajetaan yötä vasten näyttelypaikalle ja jätetään yhtenä yönä nukkumatta.

Majapaikkana meillä oli Hektor Hostel Design; ihan kiva paikka sijainniltaan sekä hinta-laatu-suhteeltaan. Aidattu yksityinen parkkipaikka iso plussa, samoin mukavat ulkoilupaikat aivan hostellin vieressä. Vaikkakin hieman huono maku kyll jäi paikasta, kun jälkeenpäin selvisi että meidän huoneessa oli käyty päiväsaikaan (ovessa olleesta "Do not disturb" -lapusta huolimatta) ja Minnan käteismatkakassasta hävinnyt 90€.

Lauantaina tuomarina oli Moldovan Kennelunionin presidentti ja mm. eläinlääkäri Serghei Volinets. Hauska tyyppä, kun kuvautti itsensä jokaisen ROP-koiran kanssa ja halusi että kuvat laitetaan hänelle facebookkiin. Noh, eipä tullut laitettua vaikka minultakin sitä kysyi... XD

Neponenkin kävi kokeilemassa epävirallisesti kehässä juoksua, ja sielläpä se viipotti menemään häntä tötteröllä. Vähän se yritti välillä perseillä, mutta pääasiallisesti käyttäytyi ihan mallikkaasti.

Sunnuntaina tuomarina oli tuttu kasvo kotimaan kentiltä: Pekka Teini. Ensimmäisenä kehään päästyämme Pekka melkeinpä kirjaimellisesti syöksyi Satsan turkkiin kiinni, ja kysyi heti että "Mistä tällaisia turkkeja saa??". Minä vastasin että Leppävirralta. :D Ilmeisesti siis tykkäsi taas kovasti Satsan karvanlaadusta. Kaitpa tuo tykkäsi Satsasta ihan kunnolla, kun kerran PN1:ksi meidät laittoi. ROP-kehässä taisto oli tiukkaa; uros meni edelle aavistuksen verran paremmalla takapotkulla. Mutta hei, kolmas cacib siis kuitenkin takataskuun!

Kokonaisuutena reissu oli meidän autokunnalle vallan tuloksekas: Seijalle ja Kamulle 2 x cacib & ROP, eli Kamu vahvistusta vaille C.I.B.! Minnalle ja Iitalle niin ikään 2 x sert, cacib & ROP. Iitalla ei vielä cacibien "aikaväli" täyttynyt, joten C.I.E. tulee mahdolliseksi vasta toukokuun loppupuolella saadun cacibin jälkeen (ja sillä ei ole väliä mistä sen saa, koska nyt on jo kasassa 6 cacibia kolmesta eri maasta). Satsalle siis 2 x cacib ja ROP+VSP, joten sekin yhtä cacibia vaille C.I.B.!

Sitä neljättä cacibia olisi tarkoitus lähteä yrittämään Liettuan Vilnasta, kuukauden päästä joulukuussa. Tällä reissulla olisi aikomuksena saada Satsasta C.I.B:n lisäksi myös LT & BALT MVA. Sissi ja Neponenkin lähtee mukaan omia titteleitä tavoittelemaan. Saas nähdä kuin käy!

Hyvät laikalapsoset ja Erinomaiset porot Tuuloksessa

Se oli se lokakuun ensimmäinen päivä, kun lähdettiin koko lauman voimin vähän näytelmöimään... kyllä, myös Mansi!

Laikoilla ja poroilla piti alunperin olla tuomarina Sakari Poti, mutta suuresta koiramäärästä johtuen tuli tuomarimuutos ja arvostelut tulisi antamaan lisätuomariksi kutsuttu Mari Lackman. Hetken jo mietin koko reissun perumista, mutta "yleisön" painostukseta lähdettiin kuitenkin matkaan.

Inkeroisista haettiin ensin kyytiin Minna sekä Veikko-Kyösti ja Buga. Kyllä, Versoon mahtuu ihan hyvin kuusi koiraa, yksi metallihäkki, pari kevythäkkiä ja muut näyttelykamppeet... :D

Suunnattiin Korian ABC:lle, jossa vaihto Titin kyytiin; näin suuntasi 3 naista ja 10 koiraa kohti Tuulosta! Ai miten niin hulluja koiranäyttelynaisia???

Meijän laumasta Mansi aloitti urakan ensimmäisenä. Siellähän se laikalapsonen kipitti ympäri kehää ja hauskaa oli - häntä heilui niin että koko koira vatkasi. Tulokseksi NUO H, eli juuri se mitä haettiinkin - riittää siis KVA tai JVA -valionarvoihin... Tuomari vielä kommentoi, että Mansi on rakenteellisesti ihan EH:n koira, mutta värin takia täytyy pudottaa arvosanaa joten siitä syystä H. Mutta sepä ei meitä haitannut! :D

Seuraavaksi oli vuorossa Neponen. No, Neposella oli todellinen vatipää-päivä, eikä esiintyminen kiinnostanut pätkän vertaa. Päin vastoin, se oli sitä mieltä että pää räjähtää ihan just nyt! Eli ensimmäiseksi viralliseksi näyttelytulokseksi kirjaantui (ehkä ihan ansaitusti) siis JUN H.

Seuraavaksi lähti poroja kehään, ja siellä menikin jo huomattavasti paremmin. Satsalle ja Sissille molemmille ERI1+SA, eli molemmat PN-kehään. Sielläpä Sissi yllätti ollen PN1, Satsa PN4. Kehän päätteeksi Sissille VSP ja VET-VSP, iki-ihanan 11v. Nippe-hundin ollessa ROP & VET-ROP.

Titin koirista suloinen Papu-pupunen oli ROP & VET-ROP, ja kasvattajaluokassa KP & ROP-KASV. Päivän päätteeksi vielä todella upeasti Sakari Potin valinnalla BIS3-kasv!

Minnan Buga oli PN1 & ROP ja Veikko KP & PEN-ROP.

Eli kokonaisuutena ihan kelvollinen päivä! :D

Satsalle eka koulari!

Satsan kans on nyt kesällä päästy treenaamaan rally-tokoa ihan noin niinku ohjatusti. Sitä ennen on harjoiteltu liikkeitä kotona keskenämme.

Kesäkuun alussa päästiin siis Elimäen koirakerhon treeniryhmään (1 x kk touko-syyskuu), ja elokuussa saatiin paikka KSSK:lta (1 x vko).

Viralliset kisat aloitettiin suoraan rotumestaruuksista, jotka pidettiin Valkeakoskella 14.8. Luvattoman vähän oli kyllä edelleen treeniä alla, ja se ehkä saattoi näkyä ensimmäisen radan jälkeen...

A-kisasta eli ensimmäiseltä radalta siis ALO HYL, koska ohjaajalla meni sormenpäät taskuun maali-kyltin jälkeen - ja näinhän ei siis saa tehdä :D Olinko ehkä pikkusen liian innostunut, kun Satsa suoritti koko radan ihan h*lvetin hienolla sykkeellä!

Ei siitä sen enempää, kuin että olis vain ehkä ollut täysien pisteiden rata...... hieman lohdutti kuitenkin tuomaripalkinto (TP) ja kommentti "Upea rata". 

B-kisakaan ei mennyt ihan ongelmitta, Satsan virettä laski melko lailla ympärillä pörräävä ampiainen ja edeltävän koirakon tekemä jalannosto yhdelle pujottelun kartiolle... hieno rimpsessa kun on, niin johan tuollainen rahvaanomainen merkkailu on ihan järkyttävää toimintaa. :D 

Melkoisen tahto-tsemppi-taistelun jälkeen saatiin kuitenkin ensimmäinen hyväksytty suoritus, ALO HYV ja 79 pistettä. Radalta miinuksia siis -21p eli -1p (maahan meno vino) sekä 2 x TVÄ eli 2 x -10p (ylimääräinen istuminen lähtö-kyltillä lähtöluvan jälkeen, sekä Satsan tekemä ylimääräinen voltti saksalaisessa täyskäännöksessä).

Kisaamista jatkettiin 3.9. Mikkelissä. Nyt meni kaikki aika lailla nappiin, tosin Satsapa ennakoi (vai lukiko se väärin...?) viidennellä kyltillä ja meni omatoimisesti maahan. Muutenhan se olis ollu ihan jees, mutta... olisi pitänyt istua ensin, kun tehtävä oli "istu-maaha-kierrä koira". Tämä kyltti meni siis uusintaan, ja siitä tulikin meidän ainoat miinukset (-3p.) eli kokonaistulos 97/100p.

Satsan vire säilyi melkoisen hyvänä koko radan läpi, ja sitä puoltaa tuomarinkin kommentti "Upeaa työskentelyä". Nyt saattoi ehkä pikkusen sitte alkaa jänskättämään, koska meijän ensimmäinen koulutustunnus olisi enää yhden hyväksytyn tuloksen päässä!

Koulutustunnusta lähdettiin siis tavoittelemaan tänään 11.9. Vaajakoskelle, hallikisoihin Minna Hillebrandin tuomaroitavaksi. Ratapiirroksen ja rata-alueen nähdessäni olin aika epävarma siitä, että saataisiinko hyväksytty tulos. Radalla olevat liikkeet eivät niinkään olleet se ongelma, vaan se että niitä oli suht monta pieneen tilaan "ahdettuna" - joten oli olemassa kohtuu suuri riski kävellä epähuomiossa jonkun kyltin ohi ja napata takataskuun toinen ALO HYL...

Satsan vuoro oli viidentenä, ja täytyy sanoa että yhtäkään kisaa en ole ehkä tähän mennessä panikoinut yhtä paljoa kuin mitä nyt siinä vuoroani odottaessa. Jotenkin kuitenkin onnistuin kasaamaan itseni, karistamaan jännityksen pois ja keskittymään vain meidän yhdessä tekemiseen! Satsa tekikin ihan kivasti, vähän ehkä saattoi erehtyä radan loppupuolella nuuskimaan ja ajautumaan hieman omiin ajatuksiinsa, mutta onneksi pakka ei pahemmin hajonnut. Siinäpä sitten jännitettiin ihan jonkun aikaa, että tulokset kirjautui seinälle: ALO HYV 98 pistettä!!! Tämä tiesi siis sitä, että eka koulari oli takataskussa - RTK1.

Ämpyysi ja killutin eli
koulutustunnus RTK1

Miinuksia tuli siis yhteensä 2 eli -1p. (KONTR, eli ilmeisesti siitä kun 1+2+3 askeleen peruutuksessa Satsa astui miun jalan päälle) sekä -1p. (PY, joka oletettavasti oli se maan nuuskiminen).

Tuloksia luettaessa suuri yllätys oli vielä se, että saatiin sijoituskin eli oltiin ALO-luokan toisia! Samalla pistemäärällä kuin kolmas ja ensimmäinenkin, jolloin rata-aika ratkaisi sijoitukset.

Tuomarin kommentti tänään: 

"Hienosti keskittyvää yhteistyötä. Hieno takaosan käyttö. Valmis seuraaviin luokkiin".

Että kiitokset siis KSSK:n ja EKK:n rally-tokoilijoille meidän opastuksesta!

Nyt aloitetaankin sitten tehotreeni AVO-kylttien kanssa, koska se seuraava - ja ensimmäinen AVO-luokan kisa taitaakin olla "vain" piirinmestaruudet... XD