...sanoi Juha Putkonen kun Satsaa arvosteli!
Vaan kylläpä oli tämän päivän saavutus ihan melkoinen yllätys. Eilen illalla viel ajattelin itekseni, että mihin näyttelyihin sitä muka ollaan huomena menossa. Jotenkin oli fiilis kadoksissa. Tänä aamuna sentään löytyi jotain intoa, tuli sitten auto pakattua ja matkaan lähdettyä. Kun ei kerta tuon kauempana ollut näyttelykehä. Eikä näköjään siis pöllömpi ratkaisu ollenkaan. Liiemmälti ei siis harmita vaikkei saatu edes varasertiä, vaan päin vastoin - täällä sitä hihkutaan riemusta kun saatiin tuolla karvattomuudella tuollainen tulos! Satsan poikaystävä Eero oli tänään varsin komealla päällä, nappasi toisen sertinsä ja oli VSP. :o)
Näytelmäkehän ulkopuolelta sen verran kuulumisia, että Satsan kans aloitellaan treenaamaan uudessa koiraporukassa tässä kevään aikana. Katotaan josko sen seurauksena saatais se BH suoritettua jossain vaiheessa... Jälkitreenit jatkuu, ja vähän myöhemmin saatetaan uskaltautua kokeilemaan myös mejää.
Sissikin on vielä menossa mukana. Nautiskelee olostaan ja viettää varsin onnellista koiranelämää. Vanhuus sitä lie on ruvennut vaivaamaan, kun viime aikoina on alkanut kestämään sohvalla nukkuessaan toisen läheisyyttä ja kosketusta - tähän asti kun ei ole ollenkaan sietänyt sitä, että toinen on ihan vieressä tai koskee silloin kun Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa on sohvalla uinumassa. Ja muutenkin siitä on tullut vähän Höpsö, isolla Hoolla. Eipä uskois että mittariin tulee kesäkuun alussa jo 8v... päin vastoin, tuntuu että Siiseli vain nuortuu päivä päivältä. Ainiin! Heinäkuun alulle meillä on vähän suunnitelmia, mut niistä lisää myöhemmin... ;o)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti